Blogs

Tukeako vai eikö tukea, siinä pulma


Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tukijärjestelmät puhuttavat ympäri Eurooppaa. Poliitikot, virkamiehet, kansalaiset, tutkijat ja energia-alan yritykset käyvät monipolvista ja kiivastakin keskustelua asiasta. Päätöksiä järjestelmien jatkosta on tiedossa Suomessakin loppuvuodesta.

Suomi murrosvaiheessa

Tuulivoimalla tuotetun sähkön nykyinen tukijärjestelmä on sulkeutumassa. Syyskuun lopussa 2016 lähes koko 2 500 MVA:n kiintiö oli varattu täyteen, kun otetaan huomioon järjestelmään hyväksytyt voimalat ja voimassa olevat kiintiöpäätökset sekä muut varaukset.

Toki tuulivoiman syöttötariffia maksetaan vielä pitkään, viimeisinä järjestelmään hyväksyttäville laitoksille aina 2030-luvun alkuun asti. Maksettavien tukien määrä on suurimmillaan 2020-luvun alkupuolella, jolloin niiden määrä on arviolta runsaat 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän toukokuussa valmistuneessa raportissa käsitellään perusteellisesti eri tukimalleja ja niiden toimivuutta. Osana loppuvuodesta valmistuvaa ja vuoteen 2030 tähtäävää energia- ja ilmastostrategiaa linjataan, onko uudelle tukijärjestelmälle tarvetta ja jos on, niin millaisena.

Intressitahosta riippuen eri näkökulmia riittää. Toiset näkevät tuet tarpeelliseksi, jotta Suomea velvoittavat uusiutuvan energian tavoitteet kyetään saavuttamaan. Toiset taas näkevät tavoitteiden täyttyvän ilman tukiakin. Tukien vaikutukset pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuuteen kirvoittavat kriittisiä kommentteja. Jotkut peräänkuuluttavat laajoja tukijärjestelmiä, toiset kehitysvaiheessa olevien teknologioiden maltillista tukemista.

Yhtä kaikki, elämme Suomessakin murrosvaiheessa ja lähiaikoina poliittiset päättäjät tulevat tekemään päätöksiä, jotka linjaavat energiajärjestelmämme kehittymistä pitkälle tulevaisuuteen. Myös me energiavirastolaiset osallistumme aktiivisesti tästäkin aiheesta eri foorumeilla käytävään keskusteluun.

Kohti kapasiteettimarkkinoita?

Tukijärjestelmien jatkon lisäksi päätöksiä olisi tehtävä ainakin markkinaehtoisten sähköntuotantoinvestointien vauhdittamisesta, siirtokapasiteetin lisäämisestä Suomen ja Ruotsin välille sekä kysyntäjouston, sähkön varastoinnin ja energiatehokkuuden kehittämisen edistämisestä. Myös sähkömarkkinamallia olisi uudistettava vastaamaan tulevaisuuden haasteita.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla päätökset eivät ole yksin meidän suomalaisten käsissä. Päätöksenteossa olisi myös kyettävä ottamaan kokonaisuus huomioon, jotta eri maiden kansalliset ratkaisut eivät vääristäisi markkinoita ja aiheuttaisi kierrettä, jossa ei-toivottuja vaikutuksia joudutaan paikkaamaan uusilla toimenpiteillä. Ratkaisua edellyttävät asiat ovat muutoinkin hyvin vaikeita ja moniulotteisia.

Siksi onkin myös mahdollista, että yhteisymmärrystä kaikista asioista ei löydy, päätöksenteko venyy tai ratkaisut eivät muutoin ole riittäviä tai onnistuneita.

Tämä voi ohjata kehitystä kohti suuntaa, jossa Suomessakin olisi entistä laajemmin tuilla varmistettava sekä uuden sähköntuotannon tulo markkinoille että olemassa olevan tuotannon pysyminen markkinoilla. Tällöin siis kaikkea riittävän sähköntuotantokapasiteetin varmistamiseksi tarvittavaa tuotantoa olisi tuettava energianlähteestä riippumatta. Kyseessä olisikin jonkinlainen sovellutus kapasiteettimarkkinoista.

Riittävän nopeilla ja onnistuneilla ratkaisuilla kykenemme kuitenkin vielä välttämään sähkömarkkinamme ajautumisen kohti kapasiteettimarkkinoita.

Mukana etujoukoissa

Me Energiavirastossa ymmärrämme vastuumme energia-alan kehittämisessä. Seuraamme ja ennakoimme jatkuvasti alan kehitystä ja annamme osaamistamme yhteiskunnan käyttöön jo asioiden valmisteluvaiheessa. Lähtökohtamme on, että esittämämme näkemykset perustuvat asiantuntemuksemme pohjalta neutraalisti tosiasioihin, eivätkä esimerkiksi ideologisiin mielipiteisiin. Uskallamme myös olla kannanotoissamme itsenäisiä ja riippumattomia.

Tätä työtä jatkamme loppuvuodestakin yhdessä asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa.

Työn iloa syksyyn 2016

Simo Nurmi

Ylijohtaja

 

Comments
Trackback URL:

Ei vielä kommentteja EN. Ole ensimmäinen EN.